torstai 22. marraskuuta 2012

Höpöttelyä

Dooris pääsee lähiaikoina taas lekurille. Sillä on jo kauan ollut patti hännässä, nyt se on alkanut häiritä kun on kasvanut aika isoksi. Eläinlääkäri sanoi ettei varmaan ole mitään vakavaa, mutta kannattaa leikata pois. Dooris on kohta jo 8-vuotias, eli vanha. Tai ei niin kamalan vanha, mutta ei mikään nuorikaan. Nukutus pelottaa. Toivotaan parasta, itse leikkaus ei ole vaikea, mutta silti pelottaa, että entä jos Dooris ei herääkään.

Lisää ressiä tullut Möröstä, ja sen ihosta. Tosin tänään juuri selvisi, että iho on ihan normaali ja hyvässä kunnossa. Mä vaan ressasin liikaa, kuten yleensä. Pitäisi opetella olemaan ressaamatta turhista pikkuasioista.
Tänään nähtiin kasvattaja ja Mörön sisko, hyvin iloisia olivat kun pääsivät mylläämään. Kasvattaja myös leikkasi Mörön kynnet, olivat päässeet vähän pitkäksi. Kerran leikkasin hermoon, ja sen jälkeen olen leikannut vain iiihan vähän kerrallaan. Ehkä pitäisi leikata useammin ja enemmän. Mutta ei turhaa ressiä tästäkään!
Mörkö on ihanasti kasvanut, näyttää jo melkein koiralta :) Mörkö on ihana kainalokaveri, yöllä nukkuu kainalossa/peiton alla/ naaman päällä jne. Dooris yleensä nukkuu jaloissa, kun sille tulee kuuma.

Kohta on joulu! Ihanaa :) Vuoden ihaninta aikaa. Olen kirjoittanut jo pientä lahjatoivelistaa minulle ja elukoille, älkää naurako :D Joulu on niin ihanaa aikaa, se tunnelma, lahjat, ruoka, sukulaiset, ystävyys, jouluohjelmat, kynttilät, hyvä olo ja kaikkea muuta hyvää. olen todellinen jouluhöperö, olisipa jo joulu! tosin tuntuu hassulta, että joulujuttuja on jo niin paljon kaupoissa. Käyn niitä välillä katselemassa, ostin jo kynttelikönkin. Ja konvehteja. Ja. Tänä vuonna tehtiin omasta kuvasta joulukortteja, joissa on tietysti Dooris ja Mörkö. Vähän mietityttää joulukuusi ja lahjat. Eli siis riehuuko Mörkö pahastikin lahjojen ja kuusen kimpussa.

Mitäs vielä. Lukio. Voisiko joku lahjoittaa opiskelumotivaatiota? Välillä innostun lukemaan ja opiskelemaan mutta into hiipuu aika nopeasti. Oikeastaan into tulee silloin kun ei tarvitse opiskella, silloin kun tarvitsisi ei enää huvita. Huoh. Eläinlääkäriksi pääseminen on kaaauan ollut unelmani, mutta tällä koulumemnestyksellä ei taida onnistua. Välillä sisuunnun, useimmiten luovutan. Vinkkejä motivaation saamiseen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti